Vaellusnetin foorumilla syntyi idea mahdollisimman pitkästä ja erämaisesta vaellusreitistä, joka kulkisi kahdentoista erämaa-alueen ja kahden kansallispuiston halki Suomen Lapissa. Tavoitteena oli luoda Ruotsin Gröna Bandetin ja Norjan Norge på Langsin kaltainen pitkä vaellusreitti.
Yhdessä nämä kolme reittiä muodostavat Pohjoismaiden oman vaellusreittien Kolmoiskruunun (vrt. Yhdysvaltojen Triple Crown of Hiking: Appalachian Trail, Pacific Crest Trail ja Continental Divide Trail).
Nimi Likainen Tusina juontaa juurensa siitä, että reitti kulkee kaikkien Suomen kahdentoista erämaa-alueen halki. Pieni poikkeus on tehty Kemihaaran ja Puljun erämaa-alueiden osalta; asiasta kerrotaan tarkemmin reitin säännöissä. SUOmessa – jo maan nimeen viitaten – saa pitää kengät likaisina, sillä reitti sisältää runsaasti suoylityksiä.
Säännöt
Reitti kulkee Naruskajärveltä Kilpisjärvelle. Reitin voi kulkea kumpaan suuntaan tahansa.
Reitti on kuljettava omin voimin, joko jalkaisin tai hiihtäen. Vaellusreitin varrelta on kuitenkin sallittua siirtyä autolla lähikyliin ruokatäydennyksiä ja muita tarpeita varten.
Vaellusreitin tulee olla yhtäjaksoinen. Mikäli poistut vaellusreitiltä, tulee reitin kulkemista jatkaa siitä kohdasta, johon jäit.
Reitin tulee kulkea seuraavien erämaa-alueiden ja kansallispuistojen halki (tai vähintään alueiden sisällä on käytävä): Tuntsan erämaa-alue, Urho Kekkosen kansallispuisto*, Tsarmitunturin erämaa-alue, Vätsärin erämaa-alue, Kaldoaivin erämaa-alue, Paistunturin erämaa-alue, Muotkatunturin erämaa-alue, Hammastunturin erämaa-alue, Lemmenjoen kansallispuisto*, Pöyrisjärven erämaa-alue, Tarvantovaaran erämaa-alue sekä Käsivarren erämaa-alue.
Teillä kävelyä tulee välttää, mikäli se on järkevästi mahdollista. Esimerkiksi ei ole tarkoituksenmukaista käydä nopeasti Pöyrisjärven erämaa-alueen sisällä ja jatkaa sen jälkeen maantietä pitkin Hettaan.
Suomen lakia sekä erämaa-alueiden ja kansallispuistojen sääntöjä tulee noudattaa.
*Tässä yhteydessä on katsottu, että Kemihaaran erämaa kuuluu samaan kokonaisuuteen kuin Urho Kekkosen kansallispuisto. Sama koskee Puljun erämaa-aluetta, joka katsotaan tässä yhteydessä osaksi Lemmenjoen kansallispuistoa.
Reittiehdotus
Likaisella Tusinalla ei ole varsinaista reittiä, joten saat itse suunnitella omat polkusi kunhan noudatat reitin sääntöjä. Olen kuitenkin tehnyt gpx-jäljen koko reitille, jota saat halutessasi seurata. Reittiehdotuksen ideoinnissa sain huomattavaa apua Vaellusnetin foorumilla, erityiskiitokset Jouni Laaksoselle.
Vesistöille on yritetty löytää mahdollisimman turvalliset ylityskohdat, mutta on huomattava että tulvavesien aikana joitakin jokia ei ole turvallista ylittää. Myöskään kaikkia suoalueita ei ole välttämättä mahdollista ylittää turvallisesti, joten on ehdottoman tärkeää, että osaat tarpeen vaatiessa muuttaa reittiä itsenäisesti!
On myös tärkeää, että reittiehdotus nähdään karkeana esimerkkinä, ja sitä hiotaan jatkuvasti, jos ja kun parempia reittejä löytyy. Täydellinen siitä ei koskaan tule, eikä sitä pidä kirjaimellisesti noudattaa, jos itse näet maastossa tai kartalla paremman kulkureitin.
Matkaa reittiehdotuksessa kertyy noin 955 kilometriä.
Jos haluat haastaa itseäsi todella pitkällä vaelluksella, voit kävellä Kilpisjärveltä kolmen valtakunnan rajalle, josta alkaa Ruotsin vuoriston halki kulkeva noin 1350 kilometriä pitkä Gröna Bandet. Saat yhteensä 2305 kilometrin mittaisen vaellushaasteen!
Yleistä tietoa
Lapin Likainen Tusina kulkee Suomen erämaa-alueiden halki, joilta ei löydy merkittyjä vaellusreittejä. Usein näkyviä polkuja ei ole lainkaan, joten kulkeminen tapahtuu aidosti omia reittejä pitkin. Vesistöjä pääsee harvoin ylittämään siltoja pitkin, eikä erämaisilla soilla ole pitkospuita. Kartta ja kompassi ovat pakollisia varusteita, ja suunnistustaitojen on oltava hyvät. GPS-laite tai älypuhelimen karttasovellukset helpottavat luonnollisesti suunnistamista.
Reitin kulkeminen edellyttää hyvää kuntoa sekä hyviä erämaataitoja.
Reitin käveleminen kestää arviolta 4-8 viikkoa.
Luo oma verkkosivustosi palvelussa Webador